1.2.2014

"Ei enää tässä iässä..."

On hämmästyttävää miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat siihen, mitä kunkin ikäisenä tai missäkin elämänvaiheessa "voi", "pitää" ja on "järkevää" tehdä. Kenenkään muun mielipiteet eivät vaikuta vähän vertaa päätökseeni valmistautua pääsykokeeseen tai aloittaa yliopisto-opinnot niinkin "hurjan vanhana" kuin nelikymppisenä, mutta juuri tänään nuo turhan suorasukaiset kommentit ärsyttävät.

Helmiä matkan varrelta:
- Jättäisit opiskelun nuoremmille, etkä veisi heiltä opiskelupaikkaa!
- Miksi et silloin nuorena toteuttanut haavettasi?
- Eikö se juna mennyt jo 20 vuotta sitten?
- Kunhan sitten vaan pystyisit opiskelemaan loppuun asti, jos sinne (= lääkikseen) pääset.
- En voi ymmärtää ihmisiä, jotka haluavat opiskella ikuisesti.
- Eikö sulle kelpaisi joku vähän helpompi/lyhyempää opiskelua vaativa ala?

Uskon, että suurin osa lausahduksista on ollut vaan spontaaneja ihmetyksen ilmaisuja, mutta toisinaan tunnen eläväni aivan eri planeetalla ko. ihmisten kanssa. Nykyisin moni ikäiseni, tai reippaasti vanhempikin, opiskelee kyllä uuden ammatin, mutta yleensä puhutaan perinteisemmistä duunariammateista ja suorittavan tason tehtävistä. Meidän kaikkien ei todellakaan tarvitse olla akataamisesti koulutettuja ja itse asiassa arvostan hyvinkin paljon monia "perusamatteja", jos sellaista ilmaisua voi edes käyttää. Se ei vaan ole minun tieni.

Opiskelu on aina ollut tärkeä ja luonteva osa elämääni. Tiedonjano, uuden oppimisen ilo, kiinnostus kaikkea ympäröivää kohtaan ja halu kehittää itseään ovat sellaisia ominaisuuksia, että tuskin ne tulevat sammumaan edes vanhuudessa. Ja olen ylpeä siitä. Olen saanut kokea inspiroivia hetkiä ja aistia tuulahduksia akateemisesta maailmasta mm. osallistuessani avoimen yliopiston opetukseen. Kaikki opittu on tukenut ammattitaitoa myös nykyisellä alallani ja voin vain aavistella millaisia mahdollisuuksia näiden kahden intohimoni kombinaatio voisikaan avata...

Niin, että muiden lausahdukset sikseen! Joskus ei vaan jaksaisi perustella valintojaan niille läheisille, jotka eivät osaa arvostaa juuri näitä minulle tärkeitä asioita. Onneksi toisinaan saa myös positiivista kannustusta ja löytää niitä, jotka ymmärtävät kuinka äärimmäisen mielenkiintoisesta alasta lääketieteessä on kysymys. ;O)

- Lily


4 kommenttia:

  1. Mä luulen, että suurin osa noista kommenteista tulee ihmisiltä, jotka itse ehkä haluaisivat tehdä elämänmuutoksen, mutta eivät siihen jostain syystä pysty. Toinen ryhmä on sitten se, joka on elänyt elämänsä "kuten kuuluu", eikä pysty hyväksymään sitä, että joku tekee asiat poikkeavalla tavalla.

    Itse en ole viitsinyt juuri huudella aikeistani. Muutama hyvä ystävä tietää, ja olen onnellisessa asemassa, että kaikki ovat suhtautuneet todella kannustavasti.

    Anna ikävien kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinä itse (ja vain sinä) tiedät, mitä haluat tehdä lopun elämääsi. Jaksamista lukuihin!

    -jippii

    VastaaPoista
  2. Kiitos viestistäsi jippii! :) Ihmisten kommenttien takana on varmasti juuri noita mainitsemiasi seikkoja. En ole itsekään kertonut kovin monelle tästä, mutta onnistunut näemmä valitsemaan pari sellaista, joille ei ehkä olisi kannattanut. Onneksi niitä kannustajiakin löytyy, enkä oikeasti lopulta välitä kenenkään ulkopuolisen mielipiteistä. Ettepäin! ;)

    - Lily

    VastaaPoista
  3. Minunkin on pakko kommentoida, kun olen blogiasi jonkin aikaa seuraillut. Olen itsekin samassa tilanteessa, eli vähän vajaa nelikymppinen, ja valmistautumassa lääkiksen pääsykokeisiin. Olen pitänyt aika matalaa profiilia, koska en halua vastata juuri noihin mainitsemiisi päivittelyihin. Onneksi ne harvat joille olen asiasta kertonut, ovat olleet hyvin kannustavia ja iloisia siitä, että minulla on pokkaa lähteä tavoittelemaan haluamaani.

    Lopulta on kuitenkin niin, että sinun elämäsi on sinun, ja sitä on turha tuhlata sellaiseen mikä ei tee onnelliseksi. Muiden mielipiteiden ei kannata antaa lannistaa, joukossa on varmasti paljon omaan elämäänsä tyytymättömiä, jotka salaa toivovat olevansa yhtä rohkeita kun sinä. Toivotan paljon tsemppiä matkalla kohti haavettasi, olet rohkea etkä varmasti tule katumaan sitä, että tavoittelet haluamaasi!

    VastaaPoista
  4. Tämä hakuprosessi on todellakin sellainen asia, että helpommalle pääsee, kun ei tee siitä julkista. :) Puhtia ja sitkeyttä myös sinun luku-urakkaasi!

    - Lily

    VastaaPoista