On pelottavan helppoa kadottaa horisontti pitkäksi aikaa, jos ei pidä varansa. Ainakin tässä tapauksessa, kun opettelee priorisoimaan omat haaveensa, ja elämä velloo ympärillä kaikkine tyypillisine kuohuineen. On lomaa, juhlaa, talkoita, ihmisiä, sadepäiviä, pyhiä, velvollisuuksia, tapahtumia, sairautta, nettiä, sitä ja tätä...
Kesäkuu on kohta lopussa ja alkukesän hyvä draivi katkesi viimeistään juhannukseen & tähän ankean koleaan säähän. En ole mikään helleihminen, mutta kun jopa sisätiloissa palelee, tekee mieli vaan käpertyä peiton alle. Ei näin. Tämän kesän on tarkoitus olla aikaa, jolloin kerään voimia tulevan syksyn luku-urakkaa varten ja järjestän lukemiselle suotuisat olosuhteet. On korkea aika herätä parin viikon horroksesta.
Puntaroin tällä hetkellä mm. sitä, lähdenkö syksyllä aikuislukioon kemian- ja fysiikantunneille, vai käytänkö senkin ajan itsenäiseen työskentelyyn. Opettajan tuki saattaisi olla tarpeen vaikeimmissa asioissa, mutta en ole kovin innostunut jatkuvasta matkustelusta ympäri pääkaupunkiseutua, sillä siihen kuluu sekä aikaa, että rahaa. Pari päivää viikossa voisi vielä onnistua, mutta ei joka arkipäivä.
Lisäksi olen pohtinut mm. lukujärjestystä, mahdollista lukupiiriin osallistumista, flashcardeja, tiivistelmien tekemistä, lisämateriaalien haalimista, jne.. On pitänyt tehdä kylmän viileästi päätöksiä ja valintoja muiden opintojen, sekä toimeentuloon vaikuttavien asioiden suhteen. Se kaikki on vaatinut mm. silkkaa numeroiden pyörittelyä ja kustannuslaskelmia, plus vähän lakitekstinkin tutkimista. Päätösten tekeminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa, kun faktat ovat selvillä.
No, onneksi havahduin suht ajoissa huomaamaan kuinka tärkeää on pitää kiinni siitä punaisesta langasta.
- Lily
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti